No, kuvauspaikka löytyi, eteisestä. Mutta miten ihmeessä kuvataan palmikkosäärystimet niin että ne näyttävät hyvältä - siis ilman vapaaehtoista mallia tai irtojalkoja, joita ei kumpiakaan ollut nyt lähettyvillä? Muutaman (kymmenen) otoksen jälkeen totesin että homma ei toimi ilman jalkaa. Onhan säärystin ilman jalkaa kuin... No, säärystin ilman jalkaa. Eli kramppien ja suonenvetojen uhallakin sujautin säärystimet omaan jalkaan ja yritin saada edes yhden järkevän näköisen kuvan. Siinä jakkaralla keikkuessani ja omia jalkojani kuvatessani tunsin itseni kyllä täysin toopeksi. Mutta hei, sain säärystimet kuvattua!
Lankana Fabel, sävy 522, puikot nro 3. Lankaa meni 75g. Olen saanut langan palkinnoksi Tinttamarellin arpajaisista, ja tämä oli ensimmäinen Fabel-kokemukseni. Lanka oli ihan mukava kutoa, ja yllättävän kiva lopputuloksesta tuli, mutta en kyllä edelleenkään ole näitten kirjavien, ohuiden sukkalankojen ystävä.
3 kommenttia:
Kivat nuo säärystimet. Minä pidän Fabelista vaikka en muuten oikein monivärisistä innostu, vihreävoittoinen on oikea suosikkini. Taitaapa olla vielä jäljellä samaa sävyäkin kuin tuo omasi.
Tänä talvena on säärystimillä ollut käyttöä :) Minäkään en yhtään valita lumen määrästä, vaan nautin kunnon talvisäistä. Säärystimet ovat oikein kauniit, kuten myös nuo alempana olevat - ja kuvatkin ovat onnistuneet :)
Kiitos Pitsisukka ja Huopatossunen! Tämä on todellakin ollut oikea säärystintalvi. Ja säärystimet ovat sopivaa kudottavaa tällaiselle silmukoiden poimimista inhoavalle - sukka ilman sitä sukkaosaa! :D
Lähetä kommentti