torstai 15. lokakuuta 2009

Kaaoksenhallintaa

Nykyaikana puhutaan paljon elämänhallinnasta. Aiheesta on kirjoitettu käsittääkseni aika pino kirjoja ja kurssejakin järjestetään. Voi olla että roikun tässä taas lillukanvarsissa, mutta minusta koko termi 'elämänhallinta' on jotenkin pöhlö. Tai siis suorastaan käyttökelvoton. Elämäähän ei voi hallita! Minunkin hyvin pieneen ja vaatimattomaan elämääni mahtuu niin paljon erilaisia osa-alueita, tekijöitä ja toimijoita, että niistä muodostuva 'elämä' on niin suuri ja jatkuvasti liikkeessä oleva kokonaisuus, ettei sitä voi hallita.

Työkaverin kanssa tuossa juuri juttelimme siitä, että näemme nykyään vain ohimennen: toinen on aina lähtemässä toiseen suuntaan. Moikkaamme pikaisesti ja se on sitten siinä. Yleensä se eri suuntaan kipittävä olen minä, menen ja tulen ja menen ja tulen. Välillä on kiva olla liikkeessä, mutta välillä taas tulee kiire ja väsymys ja känkkäränkkäolo. Tämä työkaveri kuunteli pikaista selostustani viikon ohjelmasta ja käytti elämäntilanteestani termiä kaaoksenhallinta. Ja sitähän tämä elämä yleensä on, toisinaan enemmän, toisinaan vähemmän. Elämänsä hallitsemisen sijaan sitä yrittää vaan pysyä niin sanotusti kärryillä - ja säännöllisin väliajoin ainakin minä muksahdan kyydistä ja joudun sitten juoksemaan 'elämäni' kiinni.

Viime aikoina elämä on hyvin vahvasti ollut tätä kaaoksenhallintaa, tulipalojen sammuttelemista yksi kerrallaan, vakavuusjärjestyksessä. Mutta nyt alkaa helpottaa. Tähän touhuun on jo näkyvissä jonkinlainen muutos ja kiireelle katkos. Ajattelen jo haaveillen sitä että pian saan nukkua tarpeeksi, viettää tarpeeksi aikaa Kullan ja Pojan kanssa, nähdä ystäviä, joita olen laiminlyönyt... Ja istua rauhassa kutomassa/virkkaamassa. Elää hitaammin. Voi että. En malta odottaa että selviän näistä parista edessä olevasta deadlinesta kunnialla ja voin lopettaa ympäriinsä juoksentelun.

Taidankin julistaa joulukuun Hitaaksi Kuukaudeksi. Minimoin juoksemisen ja keskityn omaan hyvinvointiini ja läheisiini. Voisi vaikka ottaa Hitaalle Joulukuulle oman käsityöprojektinsa - jonkun hitaan työn, jota tehdessä olisi aikaa olla hiljaa ja paikallaan. (Kuka lähtee mukaan kampanjaan?)

Kaaos pysyy parhaiten hallinnassa virkkuukoukulla ja sukkapuikoilla.
- vanha mummumainen sananlasku

5 kommenttia:

Villasukka kirjoitti...

Voi, mielelläni lähtisin mukaan, mutta kun työelämä kulkee kellon mukaan voisi olla turhan hankalaa. Yritän kuitenkin, lupaan vastata välillä EI kaiken maailman juttuihin ja pitää pääni kasassa tekemällä vain yhden jutun kerrallaan.

Mummu kirjoitti...

Jokainenhan voi viettää Hidasta Joulukuuta tavallaan ja niissä puitteissa, mitkä oma elämä sallii. Tuo sinun tapasi kuulostaa oikein hyvältä! :)

KristiinaS kirjoitti...

Juuri näin, asiaa kirjoitat. Kriisinhallintaa tämä useimmiten on, tämä elämä. Kellä millaistakin.
Hidas Joulukuu on erinomainen ajatus, tekee sinulle varmasti hyvää. Eikös sitä puhuta myös Slow foodista yms. hitaista asioista.
Jaksamista.

"Ibiza" kirjoitti...

Mummu käypä blogissani siellä on sinulle haaste...Kiitos

Taral kirjoitti...

Hei. Kurkkaappas novitan blogiini, olisi sinulle haastetta siellä!