Lähtölaskenta vappuun alkanut!

Olin tänään lomapäivän kunniaksi Kullan ja Pojan luona käymässä. Olipa todella ihana päivä! Pikkujätkä papatti omia hassuja juttujaan (joita me aikuiset emme vielä ihan ymmärrä), yhdessä haettiin isosisko päiväkodista ja kotimatkalla poikettiin ostamassa jätskit. Ja totta kai suunnittelimme VAPPUA, jota kaikki odotamme jo kovasti. Kulta haluaa kuulemma kissapallon tänä vuonna torilta. Ja metrilakuakin. Minulle riittää kun pääsen ostamaan meille tytöille taas uudet viipperät - se kun on sellainen Mummun ja Kullan yhteinen juttu. :)

Tultuani kotiin mansikkajätskillä ja halauksilla kyllästettynä laitoin siman tekeytymään. Olen ehkä vähän aikaisessa, mutta sovitaan että tämä on sellainen testierä... Sillä vaikka en ennen näiden lasten syntymää vappua vuosiin juhlinutkaan, simaan olen aina uskonut.

 Lähestyvän vapun kunniaksi olen myös käsitöihin valinnut keväiset värit: turkoosia ja omenanvihreää. Työn alla on bolero siskolle ja huivi itselleni. Mitenkään supervauhdilla ne eivät ole valmistumassa, joten katsotaan nyt saatteko vappuna kuvia käsitöistä vai uudesta viipperästäni. ;)

Mutta eletäänpä nyt vielä tämä tuleva viikonloppu ja viikko ja aletaan vasta sitten vappuilla oikein kunnolla. Hyviä vointeja kaikille!

Haruni

Ja tässä mytty nro 3 huiviksi muuttuneena. Harunin ohje löytyy Ravelrysta. Nelosen puikoilla kulutin vain 55g Handpaintedyarnin pitsilankaa, ja sain aikaan 125x65cm huivin.

Tämä on syntymäpäivälahja ystävälle. Koko on vähän pienempi: tarkoitus on että huivi ei roiku tiellä. Haruni on sen mallinen että se pysyy hartioilla mukavasti.

Nyt sitten saankin ottaa seuraavan huivin puikoille! Ajattelin tehdä itselleni suorakaiteen mallisen huivin, TeeTeen Elegantista. Värikin on sopivan keväinen räntäsateella kudottavaksi. :)

Lace ribbon scarf

Ja lisää valmiita huiveja, olkaa hyvät. Raaskin tosiaan vihdoin ottaa käyttöön tähän asti koristeena toimineen Zauberballin. Halusin simppelin keväthuivin, ja lankaa sai kulua maksimissaan yksi kerä. Näillä hakuehdoilla käännyin siis Ravelryn hakukoneen puoleen, ja inspiroivien ehdotusten joukosta poimin Knittystä löytyvän Lace ribbon scarfin. Tällainen huivi siitä syntyi:Kokoa tuli noin 25x170cm, kulutus 80g, puikot 3,5. Nämä ovat kertakaikkisen herkulliset värit – juuri sopivat kevyeen keväthuiviin. Tykkään tykkään tykkään!

Purple Curacao

Tässä pääteltynä suurin virkkuuprojektini vähään aikaan:

Kyseessä on siis Blue Curacao kirjasta Amazing crochet lace. Lankana ONline Linie 11 Alpha, väri purppura. Menekki 400g koukulla nro 5. Ravelrysta löytyneillä avuilla tein huivista parin ananaksen verran suuremman. Korkeutta niskasta alareunaan mitattuna on noin 82 cm. Siipivälin näettekin tuosta ylimmästä kuvasta.

En muista koska olisin purkanut virkkuutani näin paljon, mutta lopputuloksesta tuli kyllä sitten erittäin mieleinen. Lanka kiiltää ihanan ylellisesti ja muotonsa sekä painonsa ansiosta huivi pysyy hyvin hartioilla. Värihän on ihan napakymppi, oikeasti tummempi kuin noissa kuvissa.

Kuka tekisi näistä mytyistä valmiita huiveja?

Kotiini on viime aikoina pesiytynyt kummallisia myttyjä. Olohuoneen saldo on tällä hetkellä seuraavanlainen:

 

Tässä lepäilevät siis puoliväliin reunusta juuttunut Haruni, puolivälissä kiemurteleva Lace Ribbon Scarf ja päättelyä vaille valmis Blue (tai tässä tapauksessa Purple) Curacao. Viime aikoina on huvittanut enemmän aloittaa uusia projekteja kuin saattaa vanhoja valmiiksi asti... Mutta nyt täytyy kyllä saada valmista aikaiseksi. Sovitaanko että jos oikein tsemppaatte, aloitan nyt saman tien tuon Curacaon 18 langanpään päättelemisestä? Pääsisin ehkä kuvaamaan muutakin kuin myttyjä...

Jes, osaan silmukoida!

Työkaveri tarvitsi apua silmukoinnin kanssa - tarkoitus oli päätellä sukka silmukoimalla. Olen joskus yrittänyt opetella silmukoinnin jaloa taitoa, mutta kärsivällisyys ei ole riittänyt. Tavallaan tiesin kyllä miten homma tehdään, mutta en vaan saanut sitä sujumaan. Mutta tänään sitten istuttiin yhdessä koneen ääressä, tuijoteltiin erilaisia ohjeita ja sitä sukkaa. Kokeiltiin ja purettiin. Mutta sitten löytyi ohjeista hyvä yhdistelmä, Käspaikan kuva ja Koirankarvan kerääjän ohje. Ja hoplaa, silmukoin sen työkaverin sukan kärjen menestyksekkäästi!

Homma meinasi taas tyssätä siihen samaan kohtaan kuin ennenkin: miten jatkaa tuon Käspaikan kuvassa näkyvän kohdan jälkeen. Hyvillä ohjeilla päästiin siitä eteenpäin, ja ehdin niiden muutaman silmukan aikana keksiä tekniikan logiikan. Olen ylpeä itsestäni! Jatkossa voinkin sitten silmukoida olkasaumat, joiden ompeleminen yhteen on ollut enemmän tai vähemmän tuskaa.

Päivän opetus: oppia ikä kaikki, varsinkin jos harrastat käsitöitä. :)

Taas tämä mummu virkkaa

Niinhän se on, että kun innostus jonkin asian suhteen alkaa hiipua, kannattaa palata sen alkulähteille. Kutominen ei ole oikein viime aikoina huvittanut, mutta minä pöljä yritin vain sinnikkäästi kutoa. Perjantaina oli parin tunnin automatka edessä, joten ryhdyin miettimään ääneen sopivaa matkaneuletta. Vanha suomalainen sananlasku sen tietää, pikkusiskojen suusta sen totuuden kuulee, ja niin kävi tälläkin kertaa. Sisko ehdotti että mitäs jos virkkaisit vaihteeksi. Tuumasin että miksipäs en tosiaan ottaisi virkkuuta mukaan.

Niinpä kaivelin varastoista siellä pari vuotta marinoituneen (Sitä Oikeaa Ohjetta odottaneen) puuvillalangan ja otin hyllystä Amazing crochet lace -kirjan. Ja voi että kun virkkaaminen on mukavaa! Lanka on ihana ja ananaskuviota on niin hauska virkata. Tunnen käsillä tekemisen ilon taas palaavan, ja päässä alkaa syntyä jo uusia ideoita keväisistä virkkuutöistä. Täytyy pönkiä lankalaatikoita ja tehdä inventaari puuvillalangoista, jospa ryhtyisin seuraavaksi johonkin iloisen väriseen raidalliseen projektiin...