Tässä pääteltynä suurin virkkuuprojektini vähään aikaan:
Kyseessä on siis Blue Curacao kirjasta Amazing crochet lace. Lankana ONline Linie 11 Alpha, väri purppura. Menekki 400g koukulla nro 5. Ravelrysta löytyneillä avuilla tein huivista parin ananaksen verran suuremman. Korkeutta niskasta alareunaan mitattuna on noin 82 cm. Siipivälin näettekin tuosta ylimmästä kuvasta.
En muista koska olisin purkanut virkkuutani näin paljon, mutta lopputuloksesta tuli kyllä sitten erittäin mieleinen. Lanka kiiltää ihanan ylellisesti ja muotonsa sekä painonsa ansiosta huivi pysyy hyvin hartioilla. Värihän on ihan napakymppi, oikeasti tummempi kuin noissa kuvissa.
lauantai 10. huhtikuuta 2010
tiistai 6. huhtikuuta 2010
Kuka tekisi näistä mytyistä valmiita huiveja?
Kotiini on viime aikoina pesiytynyt kummallisia myttyjä. Olohuoneen saldo on tällä hetkellä seuraavanlainen:

Tässä lepäilevät siis puoliväliin reunusta juuttunut Haruni, puolivälissä kiemurteleva Lace Ribbon Scarf ja päättelyä vaille valmis Blue (tai tässä tapauksessa Purple) Curacao. Viime aikoina on huvittanut enemmän aloittaa uusia projekteja kuin saattaa vanhoja valmiiksi asti... Mutta nyt täytyy kyllä saada valmista aikaiseksi. Sovitaanko että jos oikein tsemppaatte, aloitan nyt saman tien tuon Curacaon 18 langanpään päättelemisestä? Pääsisin ehkä kuvaamaan muutakin kuin myttyjä...
maanantai 22. maaliskuuta 2010
Jes, osaan silmukoida!
Työkaveri tarvitsi apua silmukoinnin kanssa - tarkoitus oli päätellä sukka silmukoimalla. Olen joskus yrittänyt opetella silmukoinnin jaloa taitoa, mutta kärsivällisyys ei ole riittänyt. Tavallaan tiesin kyllä miten homma tehdään, mutta en vaan saanut sitä sujumaan. Mutta tänään sitten istuttiin yhdessä koneen ääressä, tuijoteltiin erilaisia ohjeita ja sitä sukkaa. Kokeiltiin ja purettiin. Mutta sitten löytyi ohjeista hyvä yhdistelmä, Käspaikan kuva ja Koirankarvan kerääjän ohje. Ja hoplaa, silmukoin sen työkaverin sukan kärjen menestyksekkäästi!
Homma meinasi taas tyssätä siihen samaan kohtaan kuin ennenkin: miten jatkaa tuon Käspaikan kuvassa näkyvän kohdan jälkeen. Hyvillä ohjeilla päästiin siitä eteenpäin, ja ehdin niiden muutaman silmukan aikana keksiä tekniikan logiikan. Olen ylpeä itsestäni! Jatkossa voinkin sitten silmukoida olkasaumat, joiden ompeleminen yhteen on ollut enemmän tai vähemmän tuskaa.
Päivän opetus: oppia ikä kaikki, varsinkin jos harrastat käsitöitä. :)
Homma meinasi taas tyssätä siihen samaan kohtaan kuin ennenkin: miten jatkaa tuon Käspaikan kuvassa näkyvän kohdan jälkeen. Hyvillä ohjeilla päästiin siitä eteenpäin, ja ehdin niiden muutaman silmukan aikana keksiä tekniikan logiikan. Olen ylpeä itsestäni! Jatkossa voinkin sitten silmukoida olkasaumat, joiden ompeleminen yhteen on ollut enemmän tai vähemmän tuskaa.
Päivän opetus: oppia ikä kaikki, varsinkin jos harrastat käsitöitä. :)
sunnuntai 14. maaliskuuta 2010
Taas tämä mummu virkkaa
Niinhän se on, että kun innostus jonkin asian suhteen alkaa hiipua, kannattaa palata sen alkulähteille. Kutominen ei ole oikein viime aikoina huvittanut, mutta minä pöljä yritin vain sinnikkäästi kutoa. Perjantaina oli parin tunnin automatka edessä, joten ryhdyin miettimään ääneen sopivaa matkaneuletta. Vanha suomalainen sananlasku sen tietää, pikkusiskojen suusta sen totuuden kuulee, ja niin kävi tälläkin kertaa. Sisko ehdotti että mitäs jos virkkaisit vaihteeksi. Tuumasin että miksipäs en tosiaan ottaisi virkkuuta mukaan.
Niinpä kaivelin varastoista siellä pari vuotta marinoituneen (Sitä Oikeaa Ohjetta odottaneen) puuvillalangan ja otin hyllystä Amazing crochet lace -kirjan. Ja voi että kun virkkaaminen on mukavaa! Lanka on ihana ja ananaskuviota on niin hauska virkata. Tunnen käsillä tekemisen ilon taas palaavan, ja päässä alkaa syntyä jo uusia ideoita keväisistä virkkuutöistä. Täytyy pönkiä lankalaatikoita ja tehdä inventaari puuvillalangoista, jospa ryhtyisin seuraavaksi johonkin iloisen väriseen raidalliseen projektiin...
Niinpä kaivelin varastoista siellä pari vuotta marinoituneen (Sitä Oikeaa Ohjetta odottaneen) puuvillalangan ja otin hyllystä Amazing crochet lace -kirjan. Ja voi että kun virkkaaminen on mukavaa! Lanka on ihana ja ananaskuviota on niin hauska virkata. Tunnen käsillä tekemisen ilon taas palaavan, ja päässä alkaa syntyä jo uusia ideoita keväisistä virkkuutöistä. Täytyy pönkiä lankalaatikoita ja tehdä inventaari puuvillalangoista, jospa ryhtyisin seuraavaksi johonkin iloisen väriseen raidalliseen projektiin...
sunnuntai 7. maaliskuuta 2010
Säärystinten kuvaamisen vaikeudesta
Sain aikaiseksi vihdoin jotain valmista. Ihmeen vikkelästi tartuin neulaankin ja päättelin muutaman langanpään, mutta sitten piti saada vielä työ kuvattua. On jo pimeää, joten valaistus ei ole optimaalinen. Lanka on kirjava, joten sen värisävyt olisi muutenkin vaikea saada toistumaan oikeanlaisina. Tarvitaan siis valkoinen kuvaustausta ja riittävän hyvä valo, jotta ei tarvitse käyttää salamaa. Hmm. Helpommin sanottu kun tehty, minun kodissani...
No, kuvauspaikka löytyi, eteisestä. Mutta miten ihmeessä kuvataan palmikkosäärystimet niin että ne näyttävät hyvältä - siis ilman vapaaehtoista mallia tai irtojalkoja, joita ei kumpiakaan ollut nyt lähettyvillä? Muutaman (kymmenen) otoksen jälkeen totesin että homma ei toimi ilman jalkaa. Onhan säärystin ilman jalkaa kuin... No, säärystin ilman jalkaa. Eli kramppien ja suonenvetojen uhallakin sujautin säärystimet omaan jalkaan ja yritin saada edes yhden järkevän näköisen kuvan. Siinä jakkaralla keikkuessani ja omia jalkojani kuvatessani tunsin itseni kyllä täysin toopeksi. Mutta hei, sain säärystimet kuvattua!
No, kuvauspaikka löytyi, eteisestä. Mutta miten ihmeessä kuvataan palmikkosäärystimet niin että ne näyttävät hyvältä - siis ilman vapaaehtoista mallia tai irtojalkoja, joita ei kumpiakaan ollut nyt lähettyvillä? Muutaman (kymmenen) otoksen jälkeen totesin että homma ei toimi ilman jalkaa. Onhan säärystin ilman jalkaa kuin... No, säärystin ilman jalkaa. Eli kramppien ja suonenvetojen uhallakin sujautin säärystimet omaan jalkaan ja yritin saada edes yhden järkevän näköisen kuvan. Siinä jakkaralla keikkuessani ja omia jalkojani kuvatessani tunsin itseni kyllä täysin toopeksi. Mutta hei, sain säärystimet kuvattua!
Lankana Fabel, sävy 522, puikot nro 3. Lankaa meni 75g. Olen saanut langan palkinnoksi Tinttamarellin arpajaisista, ja tämä oli ensimmäinen Fabel-kokemukseni. Lanka oli ihan mukava kutoa, ja yllättävän kiva lopputuloksesta tuli, mutta en kyllä edelleenkään ole näitten kirjavien, ohuiden sukkalankojen ystävä.
sunnuntai 21. helmikuuta 2010
Paussi
Kylläpä on aika taas rientänyt ympäriinsä säntäillessä... Voisinpa kertoa että olen uppoutunut käsitöihin niin, etten ole ehtinyt blogata, mutta kyllä tämä paussi menee nyt muiden kiireiden piikkiin. En ole varsinkaan tällä viikolla ehtinyt kutoa tai virkata käytännössä ollenkaan.
Toisaalta ajan ohella minulta on puuttunut innostustakin. Niinpä Neulomo ja Ravelry ovat saaneet olla rauhassa. Näitä suvantovaiheitahan tulee, oli harrastus mikä tahansa. Pidän siis luovaa taukoa ja palaan areenoille sitten, kun olen löytänyt kadonneen intoni. Teille muille toivotan oikein hyvää, lankarikasta ja inspiroitunutta helmikuun loppua.
p.s Pitkästä ja kylmästä talvesta en kyllä innottomuuttani syytä - minusta tämä on ollut todella ihana talvi! Tälläkin hetkellä mittari näyttää hieman vajaata 20 pakkasastetta. Tekisi mieli lähteä iltalenkille, mutta jospa maltan nyt mieleni. :)
Toisaalta ajan ohella minulta on puuttunut innostustakin. Niinpä Neulomo ja Ravelry ovat saaneet olla rauhassa. Näitä suvantovaiheitahan tulee, oli harrastus mikä tahansa. Pidän siis luovaa taukoa ja palaan areenoille sitten, kun olen löytänyt kadonneen intoni. Teille muille toivotan oikein hyvää, lankarikasta ja inspiroitunutta helmikuun loppua.
p.s Pitkästä ja kylmästä talvesta en kyllä innottomuuttani syytä - minusta tämä on ollut todella ihana talvi! Tälläkin hetkellä mittari näyttää hieman vajaata 20 pakkasastetta. Tekisi mieli lähteä iltalenkille, mutta jospa maltan nyt mieleni. :)
lauantai 6. helmikuuta 2010
Hankihyppelyvälineet

Lanka on Dropsin Delight, josta tikuttelin kolmosen puikoilla itselleni palmikkosäärystimet. Kulutin vähän vajaan kerän per säärystin. Värit kulkevat niissä vähän miten sattuu, vaikka kerät ovat samaa värierää, mutta eipä tuo haittaa tällaisessa asusteessa. Kerät tuntuivat muutenkin olevan ihan eri lankaa, toisessa nimittäin tuli mukana hirveä määrä vaaleita nöyhtötuppoja langan mukana. Täytyy sanoa etten ihan hirveästi innostunut tästä Delightista, mutta säärystimet totesin toimiviksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)