Takana on virkistävä viikonloppu maalla. Ehdin jopa istua hetken pihakeinussa teetä juomassa, Avaran luonnon ajan kudoin neuletakin etukappaletta. Muuten tulikin sitten vipellettyä ympäriinsä: käytiin taimi- ja kukkaostoksilla, istutettiin mukaan tarttuneet marjapensaat ja pelakuut, pestiin yksi iso koira, käytiin ihmettelemässä sukulaisten pihaa ja istutuksia... Niin, ja nyt on parvekkeelleni viritetty sellaiset köynnöstuet, joista olen jo vuoden ajan haaveillut! Kiitän poran kanssa katon rajassa kiikkunutta työmiestä ja kanaverkon rautakaupasta hakenutta apulaista, ilman heitä haave olisi jäänyt taas vuodeksi muhimaan. Jo on kumma, jos köynnökset eivät ymmärrä hyvän päälle ja kiitä hienosta rakennelmasta peittämällä yhden seinän kukinnoillaan!
Mukavaa oli myös se, että pääsin sovittelemaan neuletakin takakappaletta uhrin eli tilaajan päälle. Hyvältä näyttää, sillä sekä koko että neulos miellytti tilaajaa. Hän ryhtyi jo miettimään ääneen, josko haluaisi reunan pitsiä myös kaulukseen, mutta minä ilmoitin, että haluta saa vaikka mitä, mutta minulta irtoaa kyllä ihan vaan ohjeen mukainen vaatimaton kaulus. Jo kokonaisen neuletakin kutominen ja ennen kaikkea kasaan saaminen tulee olemaan minulta sellainen suoritus, että taputtelen itseäni pari viikkoa siitä hyvästä olalle! Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti